Gaijin

Viikonloppuna pääsin katsastamaan minulle täysin uuden Gaijin - ravintolan. Olin jo pidemmän aikaa halunnut tutustua Tomi Björckin ravintoloiden tarjontaan, muutamien ystävieni Social Boulevardia ylistäessä. Tällä kertaa eksyin kuitenkin naapuriin, sillä poikaystäväni toiveesta jätimme Social Boulevardin toiseen kertaan ja suuntasimme Gaijiniin. 

Minun on myönnettävä, että odotukset Gaijinia ja sen ruokaa kohtaan olivat kovat. Odotin erityisesti paikan kuuluisia dim sumeja ja possuruokia. Missään nimessä emme saaneet pettyä, mutta huonojakin puolia kokemuksesta löytyi. Muun muassa viereisessä pöydässä istunut vanhempi nainen ei tuntunut lainkaan arvostavan syömisen lomassa tapahtuvaa annoksien valokuvausta. Itsehän en häpeä - pitihän tämä kokemus ikuistaa. 

Ensimmäinen silmäänpistävä asia ravintolassa oli sen koko. Sisällä tunnelma oli intiimi, sillä pöydät olivat hyvin lähellä toisiaan. Ajatus ravintolan kollektiivisesta ruokailusta nauratti meitä, sillä lähes vierustovereiden sylissä istuessa illallinen tuntui hyvin "kollektiiviselta".  Päädyimme tilaamaan ravintolan 9 ruokalajin tasting-menun, sillä halusimme kokeilla hieman sitä sun tätä. 

Olin lukenut muista blogeista jo aikaisemmin, että ruoka toimitetaan pöytiin hyvin nopeasti. Tämä väite pitikin paikkansa, sillä ensimmäiset ruokalajit saapuivat pöytään lähes välittömästi tilaamisen jälkeen. Tämän hieman hämmensi, kun ruokalajeja ahdettiin yhtäkkiä pöytään monta yhtä aikaa. Onneksi illan aikana tahti hiljeni, eivätkä kaikki ruokalajit tulleet samanlaisella vauhdilla. 

Kaikenkaikkiaan ruoka ei pettänyt ja sain kokeiltua paljon sellaista, mikä oli minulle täysin uutta. Monissa ruokalajeissa tunnuttiin kuitenkin käyttävän samoja mausteita, jolloin siinä seitsemännen ruokalajin kohdalla alkoi tuntua siltä, että nämä mauthan on maistettu jo ennen. Oma mielenkiinto alkoi laskemaan, kun lähes jokainen annos maistui soijalta, miriniltä ja shisholta. Mansikkainen jälkiruoka olikin kaivattu raikas päätös ruokailulle.  

Ehdoton kohokohta olivat pehmeät, tulista majoneesia, possua ja kurkkua sisältävät sämpylät. Olisin voinut syödä jo pelkästään niitä yhdeksän ruokalajin verran. Gaijinilla on myös laaja drinkkilista, josta sain tilattua itselleni myös alkoholittoman version. 

Käynti Gaijinissa herätti kuitenkin itsessäni ajatuksen siitä, kuinka turhaa tällaisten "hienompien" ravintoloiden ujostelu on ollut. Vaikka ankanmaksamoussea ja glaseerattua ankeriasta sisältävä annos kuulostaakin todella hienolta ja eksoottiselta, katoaa se samalla tavalla suihin kuin äidin lihapullat. Seuraavalla kerralla se Social Boulevard ja maut välimeren ympäriltä!