Muuttolaatikoita ja mustelmia

Viime päivien aikana olen saanut lyhyen ajan sisällä enemmän mustelmia kuin koskaan. En ole suinkaan ollut osallisena minkäänlaisessa väkivaltaisessa toiminnassa - vaan muuttanut! Lukemattomien muuttolaatikoiden ja huonekalujen kantaminen ilmeisesti tekee tehtävänsä. Muuttaminen on niitä asioita joita sekä rakastaa että vihaa. Uudesta asunnosta on aina innoissaan, mutta kantaessa sänkyä monta kerrosta kierreportaita vihaa koko touhua. Juuri silloin tulee muistaneeksi kuinka kamalaa muuttaminen on. Loppujen lopuksi se on aina sen arvoista ja pikkuhiljaa uudet nurkan alkavat tuntumaan kodilta.

Muuttamisen myötä saan käytettäväkseni pitkästä aikaa oman keittiön. Aikaisemmin asuessani soluasunnossa motivaatio monimutkaisempaan ruoanlaittoon oli melkoisen matala. Vaikkakaan keittiön jakaminen toisten ihmisten kanssa ei tee hyvästä ruoanlaitosta mahdotonta, tekee se asioista vähintäänkin haastavia. Solukeittiössä kokkaamisessa toteutui strategia, jossa tilanteesta pyrki pääsemään pois mahdollisimman nopeasti ja vaivattomasti. Niimpä ruoanlaittoni solussa asuessani oli melko yksinkertaista ja omaan asuntoon muuttamisessa yksi parhaista asiosita onkin oman keittiön rauha. Samalla sain enemmän tilaa ja luokseni jälleen aikaisemmin varastossa odottaneita keittiövälineitä. Kuinka mahtavaa olikaan kaivaa muuttolaatikoista esimerkiksi wokkipannu! Ainahan kaikki ei kuitenkaan mene kuin elokuvissa. Asuessani solukämpässä niin suuresti rakastamani Kitchen Aid asusti vanhempieni luona. Sisustustyynyjen, vessanmattojen ja huonekasvien matkustaessa uuteen asuntoon 13kg painava valurautainen kodinkone unohtui muuttokuormasta. Epäilen tämän olevan taktinen veto äidiltäni..

Onneksi en joutunut muuttamaan yksin, vaan avuksi tarjoutui kaukana toisella paikkakunnalla asuva ystävä. Kantamisen, purkamisen ja siivoamisen lisäksi saimme aikaiseksi esimerkiksi aivan mahtavia sämpylöitä! Tai oikeastaan minä en saanut aikaiseksi, vaan ystävä. Minun osallistumiseni tähän leipomiseen tarkoitti oikeastaan sitä, että nostin ainekset pöydälle. Mahtavia ne olivat silti!